Leninin kuoleman jälkeen Neuvostoliiton johtajaksi tuli Josif Stalin. Stalin otti kaiken vallan itselleen ja hänestä tuli diktaattori vuonna 1927. Neuvostoliitosta tuli hänen johdollaan totalitaristinen valtio.

Stalin pelkäsi, että joku yrittää syrjäyttää hänet. Hän halusi päästä eroon kilpailijoistaan ja aloitti suuret puhdistukset. Poliisi otti kiinni ihmisiä ja pakotti heidät tunnustamaan rikoksia, joita he eivät olleet välttämättä edes tehneet. Sen jälkeen järjestettiin näytösoikeudenkäyntejä, joissa rikolliset tuomittiin kuolemaan tai vankileirille. Kuka tahansa saattoi joutua Stalinin puhdistusten uhriksi.

Stalin vainosi myös Neuvostoliiton alueella eläneitä vähemmistökansoja, kuten suomalaisia ja tsetseenejä. Joskus vainot muuttuivat etnisiksi puhdistuksiksi. Se tarkoittaa, että ryhmä ihmisiä murhataan tai siirretään pois tietyltä alueelta. Näin Stalin halusi varmistaa, että vähemmistöt eivät nouse kapinaan häntä vastaan.

Stalin halusi, että ihmiset uskovat kommunismiin eikä heillä ole muita uskontoja. Eri uskontojen pappeja vietiin vankileireille tai murhattiin. Monia kirkkoja lakkautettiin ja muutettiin esimerkiksi elokuvateattereiksi. Neuvostoliitossa uskonnon tilalle tuli kommunismi. Jumalan tilalle tuli Stalin.

Neuvostoliitossa myös taide ja kulttuuri olivat propagandaa. Maalauksissa Stalin kuvattiin suurena ja oikeudenmukaisena johtajana, joka hymyili lapsille. Valokuvissa ihmisten elämä kolhooseissa näytti iloiselta ja leipää riitti kaikille. Kaupungit olivat puhtaita, ja tehdastyö teki ihmiset onnellisiksi. Neuvostoliiton taiteesta käytetään nimeä sosialistinen realismi.