Sota alkaa Balkanilta

Vuonna 1914 Eurooppa oli lähellä sotaa. Tarvittiin kuitenkin vielä jokin välitön syy, jotta sota alkaisi.

Balkanin niemimaalla sijainneessa Bosniassa tilanne oli ollut jo pitkään jännittynyt. Bosniassa asui monia eri kansoja, kuten serbejä, kroaatteja ja bosniakkeja. Bosnia kuului kuitenkin Itävalta-Unkariin ja sitä hallitsi itävaltalainen keisari.

Kesällä 1914 Itävalta-Unkarin kruununperillinen Frans Ferdinand saapui Bosnian Sarajevoon seuraamaan Itävallan sotaharjoitusta. Se ärsytti serbejä, jotka olisivat halunneet erota Itävalta-Unkarista ja liittyä Serbian valtioon. Serbien nationalistinen terroristijärjestö päätti murhata Frans Ferdinandin. Kun Ferdinandia kuljettanut auto ajoi läpi Sarajevon, nuori serbialainen mies ampui hänet. Tästä tapahtumasta käytetään nimitystä Sarajevon laukaukset.

Itävalta-Unkari raivostui murhasta ja julisti sodan Serbiaa vastaan. Venäjä ilmoitti tukevansa Serbiaa. Venäjä halusi saada lisää valtaa Balkanin alueella. Venäjä ja Serbia ovat myös sukulaiskansoja, ja niitä yhdistää ortodoksinen uskonto.

Seuraavaksi sotilasliitot aktivoituivat. Itävalta-Unkarin liittolainen Saksa julisti sodan Venäjää vastaan. Sen jälkeen Venäjän liittolaiset, Ranska ja Iso-Britannia, joutuivat myös mukaan sotaan. Ensimmäinen maailmansota oli alkanut.

Sodan osapuolia kutsuttiin ympärysvalloiksi ja keskusvalloiksi. Ympärysvaltoja olivat Venäjä, Ranska, Iso-Britannia ja Italia. Keskusvaltoja taas olivat Saksa, Itävalta-Unkari, Turkki ja Romania. Sotaa kutsutaan maailmansodaksi, koska taisteluja käytiin Euroopan lisäksi myös siirtomaissa. Yhdysvallat tuli mukaan sotaan ympärysvaltojen puolelle vuonna 1917.

Keskusvallat (punainen) ja ympärysvallat (valkoinen)

Keskusvallat (punainen) ja ympärysvallat (valkoinen)