Sisällissodan jälkeen Suomen kansan kahtiajako oli paljon syvempi kuin ennen sotaa. Lähes 80 000 punaista odotti tuomiotaan vankileirillä. Valkoiset olivat voittajia, ja heillä oli valta päättää Suomen asioista.

Sisällissodan viralliseksi nimeksi tuli vapaussota. Vapaussota oli valkoisten käyttämä nimi sodasta. Sen mukaan valkoiset taistelivat Suomen kansan vapauden ja itsenäisyyden puolesta. He lopettivat punaisten vallankumouksen ja ajoivat venäläiset sotilaat pois maasta. Valkoisten voiton päivästä 16.5. tuli sisällissodan jälkeisinä vuosina tärkeämpi juhlapäivä kuin Suomen virallinen itsenäisyyspäivä 6.12.

Punaiset vapautettiin vähitellen vankileireiltä, mutta he olivat katkeria. Heidän vihaansa lisäsi se, että sodan tapahtumista sai kertoa vain valkoisten näkökulmasta. Punaiset eivät voineet muistella kuolleita omaisiaan, sillä punaisten joukkohaudoille ei saanut kokoontua tai viedä kukkia. Papit eivät myöskään suostuneet siunaamaan punaisten hautoja. Punaisten mielestä sisällissota oli ollut luokkasota. Siinä köyhä yhteiskuntaluokka taisteli rikasta yhteiskuntaluokkaa vastaan ja yritti saavuttaa tasa-arvoisen aseman. Punaiset ajattelivat, että he taistelivat työläisten vapauden puolesta.

Sisällissota jakoi pitkään Suomen kansan kahtia, ja se on vielä tänäkin päivänä vaikea aihe suomalaisille. Esimerkiksi Suomen itsenäisyyspäivänä ei yleensä puhuta vuosien 1917 ja 1918 aikaisista tapahtumista, vaan Suomen myöhemmistä sodista Neuvostoliittoa vastaan. Näin halutaan luoda kuvaa yhtenäisestä Suomen kansasta.