1800-luvun alussa melkein kaikki Euroopan valtiot olivat monikansallisia. Niissä asui useita eri kansallisuuksia ja niissä puhuttiin monia eri kieliä. Tavalliset ihmiset ajattelivat, että he ovat jonkin kylän tai kaupungin asukkaita, eivätkä jonkin valtion kansalaisia. Kansa tai kansakunta olivat tavallisille ihmisille vieraita käsitteitä. Elämä pyöri oman perheen, suvun ja kylän ympärillä.
Nationalismi eli kansallisuusaate muutti ihmisten ajattelua 1800-luvulla. Nationalismin mukaan kaikki ihmiset kuuluvat laajempaan ryhmään, kansaan. Kansalla tarkoitettiin samalla alueella asuvia ihmisiä, joilla oli yhteinen kieli, uskonto ja historia. Nationalismin mukaan jokaisen kansan pitäisi saada oma valtio. Nationalismiin liittyi myös ajatus siitä, että oma kansa on parempi kuin muut kansat.
Vuoden 1848 vallankumous Berliinissä.
Nationalismi on ristiriitainen aate
Kansa on oikeasti keinotekoinen käsite. Perhe, kylä tai suku ovat ryhmiä, joiden jäsenet tuntevat toisensa. Kansa on kuitenkin niin iso ryhmä, etteivät kaikki sen jäsenet voi tuntea oikeasti toisiaan. Esimerkiksi suomalaisia on nykyään 5,5 miljoonaa, ja on mahdotonta tuntea kaikkia henkilökohtaisesti. Silti ihmiset ajattelevat, että kaikki suomalaiset ovat samanlaisia ja muodostavat yhtenäisen kansan.
Nationalismi on ristiriitainen aate. Se johtaa aina riitoihin siitä, ketkä kuuluvat kansaan ja ketkä ovat ulkopuolisia. Edes nationalismin kannattajat eivät ole yleensä samaa mieltä siitä, ketkä kuuluvat kansaan. Esimerkiksi suomalaiset nationalistit riitelivät 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa siitä, kuuluvatko Suomen kansaan vain suomenkieliset ihmiset vai onko Suomessa yksi kansa, joka on sekä ruotsinkielinen että suomenkielinen.
Pahimmillaan nationalismi voi johtaa siihen, että kaikki kansan ulkopuolisiksi määritellyt ihmiset yritetään hävittää. Sitä kutsutaan etniseksi puhdistukseksi. Etninen puhdistus voidaan tehdä joko siirtämällä ihmiset pois joltain alueelta tai väkivaltaisesti tappamalla heidät. Historiassa on tapahtunut useita etnisiä puhdistuksia. Esimerkiksi Hitler yritti luoda 1930 – 1940-luvuilla puhtaan saksalaisen kansan. Hän tappoi miljoonia juutalaisia, homoseksuaaleja, romaneja ja vammaisia. Muita esimerkkejä etnisistä puhdistuksista ovat turkkilaisten vuonna 1915 tekemä armenialaisten kansanmurha, Suomen valkoisen armeijan vuonna 1918 tekemä Viipurin puhdistus tai serbien vuonna 1995 tekemä Srebrenican joukkomurha.
Kaikki etniset puhdistukset ovat epäonnistuneet lopullisessa tavoitteessaan. Maailmassa ei ole yhtään aluetta, jossa eläisi vain yksi yhtenäinen kansa. Voidaan sanoa, että nationalismin tavoite on täysin mahdoton, koska kaikista ihmisistä ei voida tehdä samanlaisia.
Toisaalta maltillisella nationalismilla voi olla myös hyviä vaikutuksia. Se voi saada suuren joukon ihmisiä liittymään yhteen ja toimimaan yhteisten tavoitteiden eteen. Nationalismi on vaikuttanut paljon nykyisten Euroopan valtioiden syntymiseen. Esimerkiksi Suomi ei olisi itsenäinen valtio ilman nationalismi-aatteen vaikutusta.