Teollisen vallankumouksen alkamisesta huolimatta Euroopassa elettiin 1800-luvun alkupuolella vielä sääty-yhteiskunnassa. Ajanjaksoa 1800-luvun alusta 1800-luvun puoliväliin kutsutaan konservatismin aikakaudeksi, koska silloin ei tapahtunut poliittisia uudistuksia. Kuninkaat olivat itsevaltiaita, ja he estivät uusien ajatusten leviämisen tiukalla sensuurilla ja turvautumalla tarvittaessa väkivaltaan.

Kuninkaat olivat lisäksi sopineet Wienin kongressissa vuonna 1815, että he antavat toisilleen sotilaallista apua, jos jossain maassa alkaa vallankumous. Yhteiskunta haluttiin säilyttää sellaisena kuin se oli ollut ennen Ranskan suurta vallankumousta. Aateliset ja papit tukivat kuninkaita, koska he eivät halunneet luopua oikeuksistaan sääty-yhteiskunnassa.

Ihmiset eivät kuitenkaan olleet unohtaneet Ranskan vallankumouksen aikana esitettyjä ajatuksia vapaudesta, tasa-arvosta ja demokratiasta. 1800-luvulla samalla tavalla ajattelevat ihmiset alkoivat kokoontua yhteen ja syntyi kolme erilaista aatetta eli ajattelutapaa: liberalismi, sosialismi ja nationalismi. Liberalismi vaati vapautta taloudelle, sosialismi vapautta työläisille ja nationalismi vapautta kansoille. Yhteistä uusille aatteille oli se, että ne vastustivat sääty-yhteiskuntaa ja kuninkaiden valtaa.

Uusien aatteiden kannattajat aiheuttivat useita kapinoita ja väkivaltaisuuksia Euroopassa. Euroopan hulluna vuonna 1848 oli levottomuuksia miltei kaikissa suurissa kaupungeissa: Wienissä, Pariisissa, Berliinissä, Roomassa, Budapestissa… Samana vuonna Karl Marx julkaisi kommunistisen manifestin, jossa työläisiä kehotettiin liittymään yhteen ja tekemään sosialistinen vallankumous.

Vähitellen kuninkaiden ja ylempien säätyjen oli luovuttava oikeuksistaan ja kansalaisten vaatimukset alkoivat toteutua. Sääty-yhteiskunta ja konservatismin aika loppui Euroopassa 1800-luvun puolivälin jälkeen.

Sosialismin, liberalismin ja nationalismin kannattajat olivat kuitenkin eri mieltä siitä, millainen uuden yhteiskunnan pitäisi olla. Sen seurauksena 1800-luvun lopulla syntyi uudenlaisia vastakkainasetteluja ihmisten, kansojen ja valtioiden välille. 1900-luvun alussa nämä vastakkainasettelut johtivat ennenäkemättömän tuhoisiin sotiin Euroopassa.